Pyöräilyä Toscanassa

Kotoa matkaan, pyörät laukuissa.

Päätimme pakata pyörät mukaan matkaan ja tutustua Toscanan maakuntaan pyörien selästä. Pyörät lensivät mukana kuljetuslaatikoissaan, jotka ostimme XXL-urheilukaupasta.  Laatikot eivät olleet mitään ihan parhaan laatuisia, mutta kelpasivat meidän pyörille, suojasivat pyöriä hyvin lennon aikana ja helpottivat huomattavasti pyörien lastausta busseihin ja takseihin. Pyörien kuljetus finnairilla maksaa 75€/pyörä/suunta ja kuljetuslaatikoistakin maksoimme sievoisen summan, joten halvasta lystistä ei ole kyse, mutta toisaalta pyörien vuokraus perillä olisi tullut yhtälailla kalliiksi ja olisi varmasti vähentänyt ajopäiviä. 

Nyt olemme ensi innostuksessa ehtineet kartoittamaan Sienan lähiympäristöjä muutamaankin otteeseen ja pyöräilemään Chiantin viinialueen läpi kulkevaa upeaa tietä pitkin Sienasta Firenzeen. Toscanan kukkulaisuus koettelee välillä niin jaksamista kuin uskoakin, mutta toisaalta maisemat palkitsevat monin kerroin. Pyörällä saa ajella melko rauhassa ihania pieniä teitä pitkin ja autoilijat tuntuvat suhtautuvan pyöräilijöihin kohtalaisella varovaisuudella. Pyöräilijöitähän täällä on melko paljon ja jopa näin talvikaudella vastaantulijoita on paljon enemmän kuin mitä Suomessa olemme koskaan nähneet. :)

Alla muutamia kuvia matkan varrelta ja postauksen pohjalla pari karttaa. Huomatkaa korkeusprofiilit! :P

Chiantin viinialueen läpi Sienasta Firenzeen. Upea reitti. Pahin kapuaminen oli alussa, jolloin noustiin yhtämittaa n. 300 m ylöspäin. Tuntui pakaroissa, mutta toisaalta matkanteko helpottui koko ajan Firenzeä kohti. Takaisin päin olisi rankempi, mutta otettiin juna... :)

Valokuvausta Sienan lähistöllä, ylläolevat kuvat ovat reitin varrelta. Vauhti on huippuhidas, koska GPS oli päällä kuvaamaan pysähdellessäkin. Reitin korkein nousu n. 90m.

Siena - töissä kolme kuukautta

Kuvia asunnosta.

Pitkästä aikaa tuli taas vastaan tilanne, jossa voisin (voisimme) blogimuotoisesti päivitellä kuulumisia Suomen suunnalle ja samalla kirjailla blogiin muistoja matkoista. Kyseessä on siis Ainon kolmen kuukauden mittainen tutkijavaihto Sienassa, Italiassa, ja Hannukin reissaa mukana hyvän osan ajasta.

Kuten suurin osa tämän blogin vakiolukijoista (eli vanhemmista ja sukulaisista) jo tietääkin, Sienassa kuluu tammi-, helmi- ja maaliskuu. Ensimmäisen parin viikon perusteella asiat vaikuttavat olevan oikein mukavasti. Kämppä löytyi jo mukavasti etukäteen airbnb:n kautta ja asuinalue vaikuttaa mukavalta. Onnellista on se, että asunto lämpiää hyvin, joten sisällä ei tarvitse palella. Ulkonakaan ei tosin tarvitse palella, päivälämpötilat ovat pyörineet 5-15 asteessa. Työtkin ovat alkaneet ihan mukavan oloisesti.

Asunnossa on tällainen keittiö, joka on jaetta neljän huoneen kesken. Omassa huoneessakin on minikeittiö jääkaappeineen, keittolevyineen ja tiskialtaineen, joten ruuanlaitto ei koidu ongelmaksi.

Siena vaikuttaa ensi tuntumalta kaikin puolin kivalta pikkukaupungilta. Asukasluku on vain noin 50 000 ja kaupunki on kooltaan hyvin kompakti. Näin talviaikaan turisteja näkyy vain harvakseltaan, mutta turistiaikaan kaupunki taitaa olla aika suosittu kohde. Sen huomaa siitäkin, että englannilla ja parilla sanalla italiaa tuntuu pärjäävän ihan siedettävästi. Kuuluisaa Sienassa on kaupungin vanha UNESCOn maailmanperintokohteeksikin nimetty keskusta, mutta meitä kaupungissa hätkähdyttivät ehdottomasti eniten huikeat korkeuserot. Siena ja lähiympäristöt ovat suomalaisin silmin katseltuina uskomattoman kukkulaisia. Kohdat, joissa kartta näytti etukäteen katsottuna hassulta selittyvät helposti sillä, että mäet ovat niin jyrkkiä, että teiden on pakko kierrellä ja kaarrella. Se tekee kaupungista hyvin kauniin ja toisaalta kaupungissa kävely käy urheilusta. Me olemme tykänneet. :) Alla muutama ekoina päivinä napattu kuva Sienasta.

Liukuportaat ei kylläkään toimineet..