perjantai 7. joulukuuta 2012

Chiang Mai - Rikkaiden turistien huvipuisto

Nyt ollaan Thaimaassa. Vihdoin. Kiina alkoikin jo vähän kyllästyttää. :) Thaimaahan tullessamme toivoimme lämpöä ja hyvää ruokaa. Saimme kuumuutta ja mainiota ruokaa. Olemme siis näiltä osin hyvin tyytyväisiä, vaikka kuumuutta on ehkä keskipäivällä vähän liikaakin.

Kokkauskurssilla Hannu sai possuessun.
Chiang Maista eli Pohjois-Thaimaan suurimmasta kaupungista emme tienneet ennakkoon paljoakaan ja lähdemme täältä ehkä hieman hämmentyneinä. Emme jotenkin osanneet varautua turistimassoihin, joihin täällä törmäsimme. Venäjällä kun turisteja ei ole liiaksi, Japanissa turistit hukkuvat paikalliseen väenpaljouteen ja Kiinassa turistit ovat, noh, kiinalaisia. Chiang Maissa sen sijaan katuruokakojuistakin löytyy englannin kieltä puhuvat myyjät tai vähintään englannin kieliset ruokalistat ja turistoituneimmat korttelit ovat täynnä ravintoloita/baareja, joissa voi länsimaalaisessa seurassa syödä pitsaansa tai tortilloitaan punaviinin (joskin huonon sellaisen) kanssa kuunnellen thai-aksentilla laulettua amerikkalaista kantrimusiikkia.

Päivisin turisteille on keksitty kaikenlaista mukavaa tekemistä, josta pyydetään Thaimaan yleiseen hintatasoon verrattuna kohtalaisen hulppeita hintoja. Esimerkiksi kokkauskurssille pääsee tuhannen bahtin eli noin 25 euron hintaan, viidakkolennolle eli viidakossa kulkeville köysiradoille n. 50e hintaan ja norsun kanssa telmimään yhdeksi päiväksi noin sadalla eurolla. Näitä hintoja voi verrata dormisängyn hintaan (n. 4e), halvan aterian hintaan (3 euroa kahdelta hengeltä) tai vaikkapa puolentunnin junamatkaan, joka maksoi 3 bahtia, eli alle kymmenen senttiä.

On kuitenkin myönnettävä, että kaiken maailman kurssit ja järjestetyt retket ovat täällä hyvälaatuisia ja erittäin miellyttäviä. Chiang Mai itse on pieni, ihan kohtuu symppis ja äklöturistoitunut kaupunki, joten täällä viettämämme 5 päivän aikana tarvitsimme muutakin tekemistä kuin kaupungilla kiertelyn. Testasimme siis kokkauskurssin, josta saimme oikein hyvät eväät niin syötäväksi kuin myöhempääkin thaikokkailua varten. Ja lisää tylsistyttyämme päätimme tuhlata rahojamme viidakkolentoon, jossa kuljettiin kahden oppaan kanssa sellainen ehkä n. 20 vaijerin rata, joista hienoimmat kulkivat monen kymmenen metrin korkeudessa upean joen yläpuolella. Pisimmällä 400 metrin ja 45 sekunnin lennolla Aino uskaltautui oppaiden kannustuksen ja ohjeistuksen mukaisesti kiepauttamaan itsensä valjaissa ylösalaisin kesken lennon ja katseli maisemia muutaman sekunnin ihan uudesta kuvakulmasta, ennen kuin homma rupesi pelottamaan liikaa. Lystiä riitti.

Kokkauskurssia pitänyt tyttö sanoi pitävänsä kurssia viitenä päivänä ja opiskelevansa kauppatieteitä kahtena.
Hauska hetki: kokkauskurssia kurssia pitänyt tyttö vei meidät torilla tutustumaan erilaisiin thaimaalaisiin riisilaatuihin, joita oli ehkä 10 eri saavia ja kysyi kurssin neljältä osanottajalta (me, taiwanilainen nainen ja indonesialainen nainen), minkälaista riisiä meidän kotimaissamme syödään. Taiwanilainen nainen ja indonesialainen nainen kuvailivat paikallisia riisilaatuja ja vertailivat niitä muiden Aasian alueiden riisilaatuihin. Me totesimme, että riisiä.

Päädyimme viettämään Chiang Maissa vielä kaksi yötä lisää, tällä kertaa vähän kalliimmassa hotellissa (17e/2hh). Syynä tähän tuhlailuun ovat Hannun huomiset syntymäpäivät, joita juhlistanemme aika rauhallisissa merkeissä.



Oisterikastike (vas.), kalakastike ja sokeri muodostivat yhden ruokalajin maustepohjan. Etenkin kauhealta tuoksuva fermentoiduista kaloista valmistettava kalakastike on yksi thaikeittiön tärkeimmistä elementeistä.

Currytahnaan meni paljon mausteita. Onneksi saatiin reseptit mukaan.

Tulista papaijasalaattia saa Chiang Maissa kaikkialta, myös katukeittiöistä.

Kokkikurssi pidettiin farmilla, jossa kasvoi mm. mukavia chilipuskia. Jälkiruokaa lukuunottamatta kaikkiin ruokiin upposi 1-x chiliä... :)
Pakusta oli hyvät maisemat, kun takaseinää ei ollut lainkaan. Liikenneturvallisuus huipussaan kun paku kiskoo 90 km/h vauhtia ja meidät istutetaan lavalle.

Ollaan vietetty dormielämää taas muutama viikko putkeen. Kiva saada välillä pehmeämpi sänky ja oma huone.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti