sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Pitkin Kiinaa

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet aika tiiviillä tahdilla Kiinaa pitkin matkustellen. Meille jotenkin iski ihan päin naamaa, miten paljon nähtävää Kiinassa oikein onkaan. Eikä me ehditä nähdä kuin murto-osa! Siksipä tuli lipsuttua tavallisista hitaan ja rauhallisen matkanteon periaatteista ja hypeltyä paikasta toiseen parin päivän välein. Nyt Chengdussa totesimme, että pieni breikki voisi olla tarpeen. 30 päivän viisumikin on vanhenemaan päin, joten päätimmee ottaa suunnaksi Hong Kongin, lepäillä ja rellestää suurkaupungin melkeessä viikon ja samalla saada käyttöön kaksinkertaisen Kiinan viisumimme toisen osan.

Tiukan tahdin takia blogi on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle, mutta hengissä siis ollaan ja kohtuullisen hengästyneinä upean hengästyttävästä Kiinasta, joka on täynnä mitä ihmeellisimpiä paikkoja. Pekingistä suuntasimme Wutai Shaniin, pieneen kansallispuistoksi muutettuun vuoristokylään, joka pursuili temppeleitä. Kylä itsessään oli auttamattoman turistoitunut, kuten kaikki muutkin suositut paikat Kiinassa, ja kaiken lisäksi Aino nappasi Hannun Pekingissä kärsimän oksennustaudin, joten ihan täydellistä hengellistä elämystä emme Wutai Shanista saaneet. Näimme kuitenkin muutamia erittäin upeita temppeleitä, vuoristoisen tähtitaivaan kirpeässä pakkasilmassa ja munkkeja toimissaan. Myös bussimatkoilla bongatut vuoristomaisemat ovat olleet lähinnä henkeäsalpaavan hienoja.
Temppelin sisäseinää Wutai Shanissa
Wutai Shanin jälkeen vietimme pari päivää kolkossa Taiyuanin suurkaupungissa, jossa Aino keräili voimia ja opetteli syömään vatsataudin jäljiltä. Taiyuanin kohokohta, tai ainoa kohta ylipäänsä, oli suuri, hieno ja täysin autio museo provinssin historiasta. Nautimme ja ihmettelimme. Taiyuanista nappasimme junan Pingyaoon, joka on eräs Kiinan parhaiten säilyneitä vanhoja kaupunkeja kaupunginmuureineen kaikkineen. Kyseessä on siis pikkukaupungi Taiyuanin ja Xi'anin välimaastossa, ja nautimme olostamme, vaikka tämäkin paikka kuhisi erilaisia turisteille suunnattuja kauppoja, ravintoloita ja palveluita. Testasimme myös parin euron hintaiset tunnin jalkahieronnat. Ovat hintansa väärtejä! :P

Muutaman viivästyksen ja ennalta lukkoonlyödyn jatkoaikataulun takia huomasimme, että meille ei jäänyt kuin päivä aikaa tutustua Xi'aniin, joka on kuitenkin melkoisen merkittävä kaupunki Kiinan kartalla. Xi'an on kuuluisa terracottasotureistaan, jotka oli tietenkin pakko nähdä. Myös kaupunginmuurin päällä pyöräilyä oli kehuttu ja Kiinan suurin moskeija kiinnosti. Ei muuta kuin aamulla aikaisin ylös ja aamulenkki kaupunginmuureilla. Xi'anissa on erittäin hyvin säilyneet, komeat kaupunginmuurit, jotka valloitimme tandempyörällä. Hauskaa riitti ja 13,5 km mittaisella lenkillä pitkin muurien huippuja heräsi mukavasti. Lenkin jälkeen suuntasimme kohti terracottasoturimuseota, jonka suhteen odotukset olivat melko korkealla. Terracottasotureiden tarina on uskomaton: vuonna 1974 pahaa aavistamaton maalaismies poraili itselleen kaivoa Xi'an liepeillä, kun porauksen yhteydessä paljastui arkeologisesti kiinnostavia soturipatsaita. Näihin päiviin mennessä patsaita on kaivettu esiin useita tuhansia ja arkeologit jatkavat urakkaa edelleen. Lähelle haudattu muinainen Keisari oli näemmä halunnut varmistaa hyvät voiton mahdollisuudet tuonpuoleisessakin. Odotukset eivät aivan täyttyneet, mutta olivat ne soturit aika hienoja kuitenkin. Viimeisenä käytiin vielä tutustumassa Kiinan suurimpaan, hyvin vanhaan moskeijaan, joka oli arkkitehtuuriltaan kiinalainen, mutta tunnelmassa oli myös jotain Istanbulista tuttua. Ainakin rukoushuuto.

Xi'anista ponnistimme Plan-kummilapsitapaamisen kautta uskomattoman kauniiseen ja jäätävän kylmään Jiuzhaigou-kansallispuistoon Sichuanin provinssissa. Yritämme rustailla molemmista upeista kokemuksista vähän pidempiä tarinoita, kunhan jaksamme ja aikaa on vähän enemmän. :) Chengdussa näimme pandoja eläintarhan kaltaisessa tutkimuskeskuksessa, jonka päätavoite on saada ylisöpöinä pidetyt pienehköt karhut lisääntymään keinolla millä hyvänsä. Pandoja kun homma ei tunnu kiinnostavan. Seuraavaksi kahden yön matka Hong Kongiin. Hauska päästä pitkästä aikaa hiukan länsimaalaisempaan suurkaupunkiin.

Wutai Shanin silhuettia hallitsi iso stupa, buddhalaisuuteen liittyvä esine, jonka merkitys on meille vielä epäselvä


Aino muurilla Pingyaon lähellä

Hannu tunnelissa Pingyaon lähellä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti