Saavuimme toissapäivänä Istanbuliin matkustettuamme kahdessa päivässä sumuisen ja sateisen Bulgarian läpi. Emme ole aivan vielä päässeet Istanbulista niskan päälle, mutta yritys on kova. Asuntomme on tosi siisti ja kiva (jääkaappi ei toimi, mutta onneksi ulkona on talvi..) ja lähellä Istanbulin vilkkainta keskustaa. Huhupuheiden mukaan Istiklal Caddesilla, eli Istanbulin epävirallisesta keskustasta Taksimin aukiolta lähtevällä 3 km pituisella kävelykadulla kävelee viikonloppuisin jopa 3 miljoonaa ihmistä päivässä. Kuulostaa paljolta, mutta se selittää hyvin sen lähinnä rockkonserttiyleisöä muistuttaneen ihmismassan, joka meitä oli vastassa, kun saavuimme perjantai-iltana ja lähdimme rinkkoinemme etsimään kyseiseltä kadulta apartmenttimme yhteyshenkilöä.
 |
| Väriä vaihtavan suihkulähteen kauneus ei välity kuvasta. |
Parissa päivässä ihmisiin on alkanut jo vähän tottua ja huomenna ajattelimmekin nostaa haasteet uudelle tasolle ja suunnata Suureen Basaariin. Kaksi ensimmäistä päivää ovat olleet vähän vaikeita ihmispaljouden, kaupungin massiivisen koon ja turistinhuijausmentaliteetin takia. Pääsimme tutustumaan erääseen paikallisista erikoisuuksista ja meiltä huijattiinkin pikkurahaa
kengänkiillotushuijauksella, jonka havaitsimme nopealla googlailulla melko legendaariseksi. Opimmepa olemaan varovaisempia ja tutustumaan yleisimpiin huijauksiin ennakolta.
 |
| Yksi hotelli oli muita tarkemmin vartioitu. |
Istanbulin kanssa tasoihin pääsyä on nopeuttanut eilinen illanvietto Couchsurfingin kautta löytämämme Istanbulilaispariskunnan kanssa. Metin ja Iya veivät meidät kantakapakkaansa, jonka viidennessä (!) kerroksessa joimme jättimäisiä oluttuoppeja ja juttelimme niitä näitä. He lupasivat viedä meidät ensi viikonloppuna Dolmabahce-palatsiin, jonne saamme kuulemma heidän kauttaan ilmaisen sisäänpääsyn.
Nähtävyyksiin asti emme ole vielä oikein ehtineet - tai no, kävimme Sinisen Moskeijan pihalla. Aikaa on vienyt mm. edullisen ruuan etsiminen, sillä Istanbul on budjettimme kannalta hieman kallis. Täsmäiskut supermarketteihin ovat kuitenkin osoittaneet, että ruokaa saa myös edullisesti ja etenkin kotoisat linssit olivat hyvin halpoja ja suureksi yllätykseksemme myös huomattavasti Suomesta ostamiamme parempia. Mietimmekin, montakohan kiloa niitä jaksaisimme Suomeen raahata.
Toistaiseksi täällä on ollut harmaata ja sateista, joten emme ole paljoa kuvanneet, mutta eiköhän sitä kuvamateriaaliakin vielä seuraa. Palailemme asiaan, kunhan olemme ehtineet kiertää kovimmat turistinähtävyydet. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti